sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Mielenrauha katkenneesta akselista huolimatta



Tänään kalahommat jatkuivat uusin voimin. Hyvin nukuttu yö auttoi asiaa ja hermoihinkin oli taas tullut lisää pituutta. Ensi töikseni aamupalan jälkeen sammutin ulkosuodattimen (sen Classicin, jonka kanssa eilen tapeltiin), vein pesuhuoneeseen ja avasin. No eipä ihme, että surisi... sieltähän oli roottorin akseli poikki! Että harmitti. Akvaarioon.fistä kyllä saisi tilattua uuden akselin, mutta kun vähimmäissumma tilauksessa on 20 e ja postikulut 7,5 e, niin päädyin laittamaan ostoilmoitusta palstalle, jos jollakin sattuisi vaikka olemaan sellainen jemmassa. Kun nyt ei tosiaankaan ole varaa ostaa enää yhtään mitään ennen joulukuun alkua, vaikka vedenparannusainetta yms. taas jo tarvittaisiinkin. Onneksi nyt pärjäillään kyllä ihan hyvin yhdelläkin ulkosuodattimella ja sisäsuodattimella. Kaivelin myös akvaarion mukana tulleita romppeita ja löysin sieltä toimivan ilmapumpunkin. Nyt siis on ilmastinkin käytössä, kun veden pintaliike on kumminkin aika rauhallista eikä happea liukene ehkä tarpeeksi.

Kaveri toi aamulla oman partiksensa meille ja pulautin sen altaaseen. Kyseessä siis aika pieni sintti vielä, mutta partahaituvat jo kasvavat, joten ehkä se tosiaan on uros. Se on viilettänyt pitkin allasta reippaasti koko päivän, mutta eiköhän se siitä laiskistu kun kasvaa :D. Ja harlekiinit... ne olivat eilen ihan adhd-tapauksia. Vetivät altaassa sellaista rundia, että apua. Ihan koko altaan pituudelta ja leveydeltä sekä taukoamatta. Tänään on hieman rauhallisempi meininki ollut, mutta naurulta ei voinut välttyä, kun kaverit jyräsivät toisen pikkutimantin ja partamonninkin jossain vaiheessa alleen tohkeissaan (nämä tosiaan jäivät kirjaimellisesti harrikoiden alle, kun harrikat viilettivät pitkin pohjaa etulasin tuntumassa). Ja niillä on melkoinen kokoero, yksi on todella reippaan kokoinen jötkäle, yksi on todella minimaalinen ja yksi on siltä väliltä. Näistä siis ainakin tunnistaa, kuka on kukakin. Pienin on kuulemma jäänyt vähälle ruualle, kun isommat ovat vieneet sapuskat. Tänään näytti kuitenkin ainoastaan pienin olevan kiinnostunut ruuasta ja sai vetää katkarapupellettiä mahansa täyteen :). Toivottavasti nitriitti ei kohonnut ruokinnan seurauksena, pitää vielä mittailla.
Eilen ennen ruokintaa se oli edelleen 0,05 ja se on ihan ok. Ei ole ihan se ihanteellisin arvo, mutta tuossa se keikkui pienemmässäkin altaassani monta kuukautta, ennen kuin painui ihan nollille. Joten jos vaan tuossa pysyy, niin hyvin menee. PH oli nyt 6,9 eli hanasta on tullut perjantaina (vaihdoin silloin puolet vedestä) hiukan vähemmän hapanta vettä kuin viimeksi. Mutta pääasia, että pH ei ainakaan nouse!

Nyt ovat alkaneet leväbarbitkin rohkaistua ja tulevat hiukan paremmin esille, samoin rihmakalat. Tänään tuntui, että työ alkaa vihdoin kantaa hedelmää. Ensin katselin aikani pienempää allasta, kun ruokin kaloja. Uudet monniset eivät tulleet vielä syömään mutta nyt illemmalla ne jo painelivat muiden mukana pitkin lasia (kaverillani nämä olivat jo kuteneet etulasin täyteen, ja yksi hänen monnisistaan on niin läski etten voi edes sanoin kuvailla!), joten lieneekö kutua pian odotettavissa...? Sitten ihastelinkin uuden altaan asukkeja, kun annoin niillekin sapuskaa (yritin olla maltillinen, mutta voi olla että siltikin meni hiukan liikaa). Tähän ihasteluun meni varmaan tunti yhteensä. Mutta nyt tuli tunne, että kyllä se tästä! Istuttelin myös lisää kasveja ja alkaa jopa allas näyttämään jonkinlaiselta. Nyt vaan toivoisin, että vesi alkaisi kirkastumaan, jotta näkisin kauniit rihmakalatkin paremmin. No, vedenvaihto kerrallaan. Seuraava vaihto pitääkin tehdä jo tiistaina, kun torstaina lähden Budapestiin muutamaksi päiväksi. Saa tuo mieskin opetella alkuviikosta ruokkimaan kaloja ;). Kunhan ei ruokkisi liikaa... 

No niin, tässä taas paljon löpinää tälle erää. Lisäksi vielä muutama kuva, olkaapa hyvä. Taisi tunti mennä, kun oli kerta kaikkiaan pakko käsitellä noita hiukan, kameralla kun ei saa hyviä kuvia lainkaan... eikä noitakaan kuvia ole viimeiseen asti hiottu (kun saan kuvankäsittelyä tehdä enemmän kuin tarpeeksi töissä) ja käsitelty on kalibroimattomalla kannettavan näytöllä, mutta jos ne nyt olisi hiukan siedettävämpiä.


Vasen reuna

 Oikea reuna

 Harlekiinit, isoin ja pienin

 Helmirihmat, naaras on todella pulskassa kutukunnossa

Lumme tuolla keskellä kuvaa kannon alla, näkyy juuri ja juuri...

Akvaarion keskiosaa. Tästä nyt näkee tuon yhden pahan silikoniraidan tuossa lasin keskellä.

Vasen takanurkka on tuntunut olevan kovin ruuhkainen. Siellä on välillä lähes koko altaan kalasto...



1 kommentti:

  1. Ja lisättäköön tähän, että se joka sanoo kalojen olevan persoonattomia lemmikkejä, on kyllä täysin väärässä. :)

    VastaaPoista