maanantai 31. lokakuuta 2011

Sitä sun tätä pientä näperrettävää

No niin, päivitetäänpäs kuulumisia, edellisestä kirjoittelusta onkin jo aikaa. Ei vaan viime viikolla edennyt hommissa niin, että olisi viitsinyt kirjoitella. Mutta nyt olisi kaksi kantoa jo putsattu. Tuli eilen työstettyä kanto 3:sta eli suosikkiani pienessä krapulanpoikasessa. Aika paljon lahonnutta tavaraa lähti ja löytyipä sieltä muurahaispesäkin, mutta eiköhän se ala nyt olemaan aika hyvä. Tosin voi olla että pikkaisen vielä pitää nyppiä, mikäli tämä akvaarioon lopultakaan tulee.





Sovittelin tänään tätä ja suurinta kantoa yhdessä akvaarioon, mutta alkoi tuntumaan, että sitten on kyllä yhtä kantoa koko akvaario. Joten pitänee tehdä ratkaisuja kannon osalta. Isosta piti kyllä jo sahatakin pikkuisen pois, kun ei mahtunut leveyssuunnassa altaaseen. Tietysti mikäli tästä suosikistani sahaisi tuon yhden isomman juuren pois, niin voisi mahtua paremmin. Mutta tiedä häntä, vähän turhan täysinäistä taitaa tulla sittenkin. Ehkä pistän sen juurenpätkän (kanto 5) sitten jomman kumman lisäksi tankkiin. Saisi toiseen päähän allasta vapaampaa uimatilaa enemmän. Mutta ehtiihän noita sitten sovittelemaan, kun nyt saataisiin purkki ensin sisällekin.

Päätylevy näyttää todella hyvältä nyt, kun se on kiinni jalustassa (kuvaa tulee myöhemmin). Viime viikolla mies haki hyllylevyt (joiden todettiin tänään olevan väärän kokoisia) sekä altaanaluslevyt. Aluslevyjä tuli sitten kaksin kappalein, kun tuli "halvemmaksi" (60 euroa kaikista yhteensä halpaa???) ottaa ohuempi levy katkaistuna kuin paksumpi levy yksinään. Tai jotain sinne päin. Joka tapauksessa päädyimme kuitenkin siihen, että laitetaan vain yksi levy, vaikka onkin ohuempaa kuin ajateltiin. Paksuus on kuitenkin ehkä 2 cm, joten eiköhän se riittäne parketin tueksi. Mies hioi tänään levyistä reunat. Vaikka ne tulivat puusepältä tms. niin aika huolimattomasti (epäsiististi) oli kyllä levy katkaistu.

Hain tänään Eheimin sivuilta käyttöohjeet ulkosuodattimiin. Työpaikan tulostin kyllä sekosi, kun yritin printata ainoastaan suomenkielisiä sivuja. Tulostin lykkäsi ulos myös tyhjiä sivuja sekä sellaisia, joissa ei ollut kuin yksi nuoli tai sana. Hämärää. No tärkeimmät sivut, piirroskuvat ja suomenkieliset tekstit, sentään tulivat oikein pihalle. Tänäänpä sitten availin suodattimia ja putsasin. Nyt pitäisi vaan tehdä tilausta Zooplussasta ja Akvaarioon.fistä. Sikäli mikäli kukkaro nyt venyy tässä kuussa vielä niin paljon. Toistasataa euroa taitaa saada taas menemään :-S, mikäli tilaan Eheimin Powerline 2252:n, kaksi 150W:n Jägerin lämmitintä, lisää suodatinmassaa (Substratia tai jotain muuta tai kahta erilaista, en tiedä vielä), uusia karkeasuodatuslevyjä ja ja... rahanmenoa on loputtomasti. Mutta noiden ostosten jälkeen alkaisikin sitten olemaan kaikki paitsi valaistuspuoli kunnossa. Yritin isääni vinkua tänään käymään viikonloppuna laittamassa pistorasiaa ja valaisinrasiaa kattoon, mutta ei luvannut mitään. Niin se vaan on, että suutarin lapsella ei ole kenkiä ;). Puolen sukua sähkäreitä eikä niitä silti ikinä saa tulemaan meidän huusholliin! 

Näinpä muuten viime yönä pelottavaa unta, jossa ulkosuodatin alkoi lykkäämään vettä lattialle oikein tosissaan. Toivon mukaan ei ollut minkään sortin enneuni! Vähän tuntuu muutenkin epävarmalta pelata noiden ulkosuodattimien kanssa, kun ei tiedä niistä hevon kukkuakaan. Tosin tiivisteet tarkistin, että olivat pehmeät ja vaseliinia pitää hakea ja rasvata ne vielä ennen käyttöä. Täytyy kuitenkin jossain vaiheessa varoiksi ehkä tehdä ne reiät imuputkeen, tämän vinkin mukaisesti.

Eli nyt seuraavaksi olisi sitten tiedossa shoppailua ja huomenna toivon mukaan saadaan kantoapua, jolloin allas ja jalusta siirtyvät lopultakin sisälle! Jos vaikka saisi pikku hiljaa hiekat altaaseen ja pesuhuonetta/kodinhoitohuonetta tyhjennettyä saaveista. Tosin kyllä voi olla, että joudun vielä kantoja uittamaan... ja noissa tiloissa on myös aina levällään "ämpäri collection", kuten mies sanoo :D. Mutta eihän ämpäreitä voi pinota, ennen kuin ne ovat kuivuneet. Ja niitä tarvitaan useampia aina toisinaan... 

Asiasta kukkaruukkuun...haaveilen muuten ihan täysillä joskus saavani kunnon paludaarioakvaarion, johon saisi orkideat mukaan tavalla tai toisella. Minä kun rakastan noita kukkia. Vaikka saankin jatkuvasti kuulla kuittailua, että "eiväthän noi koskaan kuki" (paitsi uudet hankinnat)...

Tuli nyt vähän sekainen tajunnanvirtateksti, mutta onpa taas noin kymmenen asiaa yhtä aikaa mielessä ja suunnitteilla.





maanantai 24. lokakuuta 2011

Operaatio Kanto

No niin, tänään sain pestyä loput hiekat ja aloitin myöskin operaatio Kannon. Lauantaina löysin hirvipassissa istuessani yhden, tosin aika pienehkön mutta muuten kivan, kuusen kannon kappaleen ja sunnuntaina piti lähteä kaverin kanssa suolle hakemaan kantoja, mutta hän olikin sitten jo ehtinyt siellä käväisemään ja sain kannot kotiovelleni asti :). Oli muuten hyvällä maulla valittuja, mulle tulee vielä ongelmaksi valita noista ne parhaat (isot kiitokset vielä ko. henkilölle)! Kuvat ovat sitten muuten hiukan huonolaatuisia, kuvasin puhelimellani (sillä kun tuntuu saavan melkein parempia otoksia kuin pokkarillani) enkä huomannut, että on hiukan heilahtanut. Mutta näkee niistä nyt edes jotain ehkä (vaikka nurmikkokin hiukan sotkee taustana).

Kanto 1 (passipaikalta löydetty)

Kanto 1 toiselta puolelta

Kanto 2

 Kanto 3 (ykkössuosikkini!)

Kanto 3 toiselta puolelta

 Kanto 4

Kanto 5

Eli valinnanvaraa on, kaikkihan ei toki akvaarioon mahdu. Tai mahtuu, mutta sitten sinne ei mitään muuta enää sovikaan, nuo kun ovat kohtalaisen kookkaita. Isoin on kanto 4, jolla pituutta arviolta ehkä 50 cm. Ehdoton suosikkini on tosiaan tuo kanto 3, mutta aloitin puhdistusoperaation tuosta kannosta 4, joka alkoi myöskin viehättää... molemmat ovat kuitenkin aika isohkoja kantoja, joten nähtäväksi jää, mahtuuko ne molemmat altaaseen sovinnolla siten, että vielä näyttäisi fiksulta. Myöskin kanto 6 on omalla tavallaan todella kiva, vaikka ei tarjoakaan sinänsä suojapaikkoja. Sisustuksellisesti tarjoaisi kuitenkin kivaa vaihtelua.

Tämä puuha olikin ihan kivaa ajanvietettä. Paitsi että taisin saada hullun leiman otsaani tänään. Koska meillä ei ole ulkohanaa muualla kuin talon etupuolella, oli "pakko" puuhastella etupihalla ihan jalkakäytävän vieressä. Olisihan tietysti tuon pitkän letkun saanut takapihallekin asti hinattua, mutta no... laiska on laiska. Koko ajan meni porukkaa ohi, kun pesin kantoja, puukon kanssa raavin sammaletta, ryönää, kuorta yms. irti rähjäisissä vaatteissa ja kumpparit jalassa. Ja kantoja siis enemmän kuin pari nurmikolla... kyllä varmaan joku ohikulkija mietti, että tuolla akalla on kyllä lamppu pimeänä :D.

Ajattelin siis työstää kaikki kannot puhtaaksi, vaikken niitä saakaan kaikkia itse käytettyä. Että täältä voi sitten joku saada sisustusmateriaalia altaaseensa ;). 

 Tässä tämän iltapäivän työn tulosta.



Vielä varmaan joutuu tuotakin kantoa nyppimään, mutta aika hyvään kuntoon sentään jo sain. Siivotessa sitä näki sen edut, tarjoaisi aika kivasti piilopaikkoja... mutta katsotaan nyt sitten, kun pääsen ykkössuosikkini kimppuun, että mitä siitä jää jäljelle lahonneiden osien, kuorien, yms. poiston jälkeen. Ja en ole varma, ovatko nuo mäntyä vai kuusta vai molempia (paitsi tuo itse löytämäni on varmasti kuusta) tai jotain muuta, mutta eipä noissa nyt mitään epäilyttävää näytä olevan eikä kyllä varmastikaan enää pihkaakaan irtoa. Eli altaaseen vaan, en oikein jaksa uskoa, että kalat nyt heittäisivät suomalaisen havupuun takia henkensä. 

Ja anteeksi muuten taas, kun fontti vaihtelee kirjoituksissani. En vaan aina muista oikeaa fonttia. Mutta tämä Trebuchet oli alkuperäinen, joten palatkaamme takaisin siihen Verdanan jälkeen. Perfektionistena luonteena varmaan kyllä korjaisin vanhat tekstit oikeaan fonttiin, jos aikaa vaan olisi paremmin säätää näitä sivuja. Mutta nytkin on vielä toinen blogi yms. kirjoitettavana...

torstai 20. lokakuuta 2011

Turhanpäiväistä löpinää ja "ääneen" ajattelua

Äh, tulipas nyt vaikeaa tästä kirjoittamisesta. Mulla oli jo vaikka mitä mielessä kirjoittaa tänne tänään, mutta näköjään on suurin osa ehtinyt jo unohtua kun tuossa välillä tuli Maajussille morsianta vahdattua. Ja alkaa energiataso pikkuhiljaa heikkenemään, vaikka tuossa seitsemän aikaankin oli virtaa kuin aropupulla. Taitaa tämä muutaman kilon pudotukseen tähtäävä dieetti olla sopiva, kun siitä näköjään saa energiaakin :). Taitaa hiilihydraattien vähentäminen olla siis ihan kätevä juttu. Töissäkin olin todella levoton iltapäivällä, koko ajan suunnittelin päässäni näitä allasprojekteja. Ja riippuvuus A-W:sta on tullut taas aika pahaksi, aina löydän itseni sieltä selaamasta keskusteluja. Onneksi viikonloppuna on taas muita harrasteita, niin ei pääse sentään "ylikuumenemaan" näiden suunnitelmiensa ja yhden harrastuksen kanssa :D. 

Tosiaan, hiekkaleikit, osa 2, on nyt suoritettu. Viimeinenkin säkki on nyt avattu, vielä olisi 3 satsia hiekkaa pesemättä. Mutta hyvinhän tässä ehtii. Toivon mukaan joku ehtisi huomenna käymään kylillä sen verran asioilla, että saisi hankittua sen vanerin. Hiekkaa pestessä ehti ajatella monenmoista ja etenkin tuo kantoasia nyt mietityttää. Kun kuulemma tuoreen kannon kuoren irtiliottamiseen voi mennä kauankin :-S. Otan kyllä nyt vastaan sen "tilaamani" kannon joka tapauksessa (josta siis mainitsin viime kirjoituksessani), mutta nyt olisi kuitenkin suunnitelmissa myös mennä kaverin kanssa suolle rämpimään ja etsimään sopivia juurakoita. Se vaan, että kun on aika melkoisen kortilla, niin taitaa saada ottaa hirvipassista varaslähdön ja siirtyä suohommiin... 

Tarkoitus olisi myös ehkä 29.päivä mennä Turkuun kalaostoksille, joten silloin voisi liikkeestäkin noita kantoja katsoa, mutta mieluummin kaivelisin itse sopivat sisustuselementit suoraan luonnosta. Siinä säästää hiukan rahaa (pihiksi kun on oppinut, kun on aina se matti-niminen jätkä kukkarossa asustamassa) ja toisaalta sitä enemmän tulen ainakin itse arvostamaan tulevaa olohuoneen komistusta, mitä enemmän olen siihen itse tehnyt. Ai niin, ja harjullakin pitäisi ehtiä käymään niitä kiviä metsästämässä. 

Kalaston kanssa olen edelleen kahden vaiheilla. Aasialainen on alkanut aika lailla kiinnostaa, mutta toisaalta se ei tarjoa niitä "isoja vonkalevaihtoehtoja", kun toisaalta olisi hieno ihailla hiukan isompiakin kaloja. Aamulla olen yhtä mieltä ja nyt sitten taas illalla toista... tämä on mun ikuinen ongelmani. Päättämisen vaikeus!

Mutta jos aasialaiseen päädytään, niin kalastoon voisi ajatella ainakin seuraavia lajeja: 
helmirihmakala (Trichogaster leerii)
hohtoseeprakala (Danio albolineatus)
rusokiilakylki (Trigonostigma espei)
harlekiininuoliainen (Botia kubotai)
leväbarbi (Crossocheilus siamensis)

Ja sitten jotain muutakin vielä lisäksi, ainakin pohjaosastolle jos mahdollista.  Mitenköhän piikkisilmät tulisi toimeen nuoliaisten kanssa?

Sekalaan sitten taas voisi ottaa isompia kirjoahvenia (tosin mulla alkaa näistä tulemaan jo traumoja, kun en ole vielä koskaan onnistunut saamaan kutevaa pariskuntaa), timanttitetroja tai käärmekaloja... vaikka mitä. Viileämpi vesi taas tarjoaisi vaihtoehdoiksi aivan upean tulijuovabarbin ja jaguaarinahkamonnin, mutta sitten taas ehdoton ykköskalani, helmirihmis, ei mahtuisi joukkoon. Nyyh. Kaikkea ei vaan voi saada. Mutta osaisi nyt edes päättää lähtökohdan, niin olisi hyvä.


Muoks: Tulipa sitten suunnilleen ekan kerran tavattua noista ravuistakin tuolta Varjon Akvaariokalat-kirjasta. Alkaa muuten nekin jo kiinnostamaan, mutta en tiedä mahtuuko suunnitelmiin kummankaan altaan osalta. Kun en edes tajua näiden otusten päälle yhtään mitään... ainakaan vielä ;)

tiistai 18. lokakuuta 2011

Päivitystä 175-litraisen tietoihin

Kävi sitten niin kurjasti, että punatimanttiahvenista isompi päätti hotkaista kääpiösuppusuut :(. Tai ainakin kaikki 5 suppusuuta hävisivät noin viikon kuluttua punatimanttien tulosta altaaseen. Enkä usko, että mikään tauti kaikkia kerralla veisi... ja kun ei ole raadon raatoakaan löytynyt. Ja ahneelle käy yleensä ohraisesti. Punatimantti sitten heitti itsekin henkensä, tämän kyllä huomasin jo aikaisemmin (eli ennen kuin huomasin suppusuiden hävinneen, ne kun piilottelivat muutenkin akvaarion takaosassa). Ja henki lähti ilman mitään ulkoisia oireita (hengen haukkomista ja värien haalistumista oli havaittavissa ja uiminen ei luonnistunut, mutta merkkejä taudeista ei ollut), joten taisipa kaveri syödä itsensä hengiltä.

Nyt on toinen, vähän maltillisempi (ahne on silti tämäkin) lähdössä uuteen kotiin, samoin timantit. Timanteista on toisaalta haikea luopua, mutta eipä sitä takaa-ajomeininkiä jaksa enää kyllä katsoa. 

Olen nyt suunnitellut altaaseen tilalle perhoskirjoahvenia (ja tällä kertaa otan ahvenia porukan, josta toivon mukaan löytyy yhteensopiva pari), kenties noin 20 kpl rubiini- tai kardinaalitetroja, sekä taistelukalan. Taiston ottaminen (eipä muuten mulla olekaan tällaista "peruskalaa" ennen ollutkaan) vaatii kuitenkin pintavirtauksen heikentämistä huomattavasti. 

Altaassa on nyt Fluval 4- ja Eheimin Aquaball-sisäsuodattimet (jälkimmäinen on aika pieni, kun tarpeen vaatiessa voin siirtää sen karanteeni-/kutualtaaseen). Mietinkin tässä, jos tuon Fluval 4:n voisi siirtää 530-litraiseen roskankerääjäksi ja laittaisin pienemmän suodattimen (vanhoja Fluvaleja kun on yksi lipaston laatikko piukassa) tilalle. Se vaan, että riittääkö sitten suodatusteho, kun Fluval 4 yksinään tuossa altaassa oli tukossa pienelläkin kalastolla 2 viikossa... mutta toisaalta jos ostaisin tähän altaaseen toisen Aquaballin tms. suodattimen, jota saa paremmin säädettyä virtausteholtaan (ja suuntaus tietty sitten etulasista takalasiin), niin homma voisi ehkä toimia. Ja säästäisin rahaa, kun saisin pienemmän suodattimen tuohon varmaankin edullisemmin ja toisaalta Fluval 4:n puhallus kyllä varmaankin riittää isoonkin altaaseen, etenkin kun sinne on tulossa myöskin seisovan veden kaloja (ainakin tällä tietoa), helmirihmakaloja.


Hiekkaleikkejä pesuhuoneessa

Päivitelläänpäs tännekin vähän projektin etenemistä. Taas on viikko vierähtänyt, enkä ole edennyt hommissa kuten piti. Ylläri... mutta olen sentään nyt saanut tänään vedettyä viimeisen kierroksen kalustemaalia jalustan päätylevyyn, joten se alkaa olemaan valmis. Maalaamista kuitenkin tulee vielä riittämään, kun tuo mies keksi, että pitää jalkojen alle tuleva vanerilevykin maalata valkoiseksi. Tokihan se on sitten siistimmän näköinen, mutta luulen että saa maalata sen itse ;). Tuntuu tässä olevan yhtä sun toista puuhaa itsellä. Kuten hiekan pesu.

Tarkoitus oli alun perin kokeilla hiekan pesua Ötökkä tynnyrisuojan avustuksella, mutta kun totesin, että itse suoja maksaa 12,00 € ja postikulut on 8,5 €, niin tulee parinkympin keikka siitäkin. Pihiksi oppineena päätin mennä vanhalla ämpärisysteemillä, tosin sillähän aloitinkin jo homman eilen. Eli ämpäri hiekkaa puolilleen, vettä päälle ja sitten kouhitaan ja möyhitään hiekkaa käsillä jonkin aikaa. Sitten kaadetaan vesi pois ja uutta tilalle. Tein näin 4 kertaa per satsi ja sitten kippasin puhtaan hiekan saaviin. Tai puhtaan ja puhtaan... joku olisi voinut pestä kauemminkin, mutta tuo on mielestäni riittävä määrä. Kun ei ole järkeä kuluttaa voimavarojaan loppuun pesemällä muutamaa litraa hiekkaa noin miljoona ja yksi kertaa. Kokemusta kuitenkin on minulla jo yhden akvaarion hiekan pesusta ja epäilen muuten vahvasti, että oli tätä samaa Weberin (entinen Maxit) hiekkaa, on ainakin täysin saman väristä. Kun vaan kaataa tarpeeksi varovasti vettä akvaarioon hiekkojen lisäämisen jälkeen, niin tuskinpa kovin pahaa samennusta tulee. Yhdestä hiekkasäkistä sai ottaa neljä kertaa ämpäriin hiekkaa ja nyt on siis puolitoista säkillistä pesty. 50% vielä jäljellä. Mieskin sitten nurisi jo eilen, että "kun koko pesuhuone on hiekassa", vaikka koitinkin niitä siivota. Totesi vaan, että "onko tässä mitään järkeä". Ja minä vielä nakitin tänään montaa lailla asiaa miehen niskoille, saa mm. käydä kyselemässä vaneria, hanaliitintä yms. Eli ei ole helppoa olla akvaristin kanssa :D.

Pyysin viikonloppua kaveriani katsastamaan minulle kantoja, kun kerran niitä työkseen tekee ja näkee (on siis metsäkonehommissa). No tänäänpä sain sitten kuvaviestiä aika sykkyräisestä ja ison näköisestä (kuusen?) kannosta, joka oli kouhaistu irti maasta. Kuvasta oli vielä paha sanoa mitään, käykö se tarkoitukseensa mutta pyysin kuitenkin ottamaan mukaan. Eiköhän sitä sitten saada sahailtua pienemmäksi yms. Kuoren irrottaminen kyllä pisti mietityttämään, että pitääköhän sitä liottaa joku 100 tuntia saavissa tms.? Joka tapauksessa A-W:n palstalta jo asiasta lueskelin, että kyllä ihmisillä kuustakin on akvaariossa ollut, joten en ehkä ole myrkyttämässä tulevaa kalastoani tms. :D. Eli tässä taas yksi projekti lisää. 

Puhhuh. Ja valaistuspuoltakin pitää alkaa jo miettimään... ihmettelen muuten, miksi porukka ylistää niin paljon T5:sta? Miten T5-putket ovat parempia kuin T8:t? Jossain keskustelussa vilahti käyttöikä, mutta lieneekö se ainoa syy? Minä taidan kuitenkin tyytyä T8:aan. Niin joo, ja piti muuten niitä luolia kivistäkin askarrella... taitaa olla lumi maassa ennen kuin minä ehdin niitä tuolta maastosta hakemaan... :-P

Kalaston suunnittelun kanssa olen tulossa hulluksi. Selaan melkein joka päivä tuota "raamattuani", eli Markku Varjon Akvaariokalat-kirjaa, mutta kun en tahdo silti osata päättää, mitä tuohon altaaseen haluan. Toisaalta olisi kiva nähdä jotain komean kokoisia vonkaleita (ei, ei kuitenkaan niitä lohia joita on ehdoteltu jo parista suunnasta ;)), toisaalta sitten taas joku 40-50 kpl:een parvi pienempiä voisi näyttää todella upealta! Ja toisaalta vaihtoehtoina on nyt sitten Aasia-teema, eli ainakin kalat olisivat kaikki kotoisin Aasiasta (en tiedä, viitsinkö alkaa kasveja raakkaamaan teeman mukaan). Toisaalta sekala tarjoaisi huimia mahdollisuuksia esim. käärmekalan kaltaisiin jänniin otuksiin :D. Se tietysti taas rajoittaisi pienemmät parvikalat pois, vaikka toisilla nekin saavat olla rauhassa. Mutta itse en halua ottaa riskiä sen jälkeen, kun punatimanttiahven ahmaisi nykyisestä altaasta loput kääpiösuppusuut suuhunsa :(. Tosin ahne sai palkkansa ja heitti henkensä...
Vaikeaa on valita, ei voi muuta sanoa. Paitsi että pintakalat olen jo melko varmaksi päättänyt. Helmirihmakaloja on tulossa ainakin kaksi haaremia, eli 2 urosta ja kummallekin 2-3 naarasta.


Pitääkin muuten päivitellä myös 175-litraisen tietoja, senkin sisältöön on tulossa muutoksia... ja yritän saada näitä blogisivujanikin kuosiin, kunhan vaan löytäisin kaikki toiminnot! Nyt kun laitan editorissa otsikon sille tarkoitettuun kenttään, niin sitä ei saakaan sitten keskitettyä. Pah. En jaksa alkaa tavaamaan html-koodia, pitää selvitellä myöhemmin. 


P.S. katselin taas surullisena akvaarion karmeita tahroja. Voisin vaikka maksaa ilomielin satasen, jos joku saisi ne tuosta akvaariosta lähtemään! 



torstai 6. lokakuuta 2011

Hitaasti, mutta varmasti...

...etenee tämä akvaarion pystytys. Vaikka sanoinkin, että "hanat kaakkoon"... eipä vaan mahdottomia pysty arkiehtoina tekemään, kun pitäisi talouttakin pyörittää työpäivän päälle. Mutta olenpa sentään saanut jalustan päätylevyn maalattua kummaltakin puolelta tartuntapohjamaalilla, ja toivon mukaan huomenna ehtisi toisen puolen vetämään kalustemaalilla. Tänäänkin oli tarkoitus jo sivellä maalia pintaan, mutta aika menikin sitten noiden jahtikamppeiden mylläämiseen (oli muuten aika operaatio löytää kaikki). 

Hiekan tilasin tiistaina ja tulikin varmaan samana päivänä, mutta nyt vasta mies ehti nuo hakemaan. Ei todellakaan paha hinta, 21,60 € taisi olla nuo kolme säkkiä. Sen verran yhdestä säkistä vuoti auton takakonttiin, että saattoi todeta hiekan olevan aika hyvän tuntuista. Ei sitten muuta kuin pesemään... joka onkin sitten vaan ihan "pieni" projekti, kun 75 kg ja muutaman litran pesee kerralla... :)

Huoh. Miten helkutissa elämä voi olla näin kallista tässä maassa?! Enpä tähän asti ole kovin kummoisia tarvikkeita ostanut, mutta nyt jo on lähestulkoon konkurssissa. Joten eipä tässä kauheasti mitään ostella ennen kuun viimeistä päivää (lue: tili tuli, tili meni -päivä), mutta tavoitteita voi silti aina asettaa ja keskittyä muuhun.

Tavoitteita lokakuulle:
- jalustan päätylevyn maalaus ja mahdollisten hyllyjen rakentelu
- löydän toivottavasti edes JOTAIN akvaarioon sopivaa tuolta maastosta, kuten kiviä, kantoja tms.
- valaisimen/valaistuksen suunnittelua
- kalaston pohdintaa (helmirihmakalat, käärmekalat, salamanteriplekot, tulijuovabarbit sekä jaguaarinahkamonnit kiinnostavat kovasti, näitä kyllä ei vaan voi kaikkia samaan tankkiin lyödä, joten valintoja on tehtävä kylmän ja lämpimän veden välillä)
- hiekan pesu
- mahdollisesti silikonin avulla voisi rakennella luolia kivistä tms. jos löytyy sopivaa rakennusmateriaalia

Eiköhän sitä siinäkin jo ole arkipäiviksi ihan riittävästi. Huomenna, mikäli kelit sallivat, olisi tarkoitus suunnata suppilovahverojahtiin ja samalla katsella, jos löytäisi sopivaa sisustustarviketta. Voi kyllä olla, että jotain jää näkemättä, jos hakee yhtä aikaa suppilovahveroja, hirvenjälkiä ja kantoja... ;-)

Nyt käyn toisen uuden blogini kimppuun, joka koskettaa luonnossa liikkumista ja metsästystä. 

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Tavarahankintoja ja totaaliturhautumista

Nyt riitti nypeltäminen ja hanat kaakkoon (ainakin melkein), että projektissa päästään eteenpäin. Lauantaina tuli käytyä mattoasioilla Porissa (ja tässä kaupungissa ei muuten juuri koskaan tule käytyä, on paljon miellyttävämpää mennä Turkuun tai Tampereelle), joten tulipa siellä sitten poikettua paikallisessa Etolassa etsimässä ötökkäsuojaa (http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=41&t=192957), mutta eipä tähän vuodenaikaan taida noita paljoa löytyä ;). Ja tuli tuossa paikassa hiukan samanlainen olo kuin pienten paikkakuntien huoltiksilla yleensä tulee: paikallinen juorukerho tuijotti aika lailla. Äkkiä pois ja nokka kohti K-Rautaa!

Porin K-Rauta oli tosi "pieni" kauppa. Oli pakko kysyä Akron taikasientä myyjiltä, eihän sitä sieltä olisi muuten ikinä löytynyt. Ja joutuipa ihan naissilmää miellyttävät miesmyyjätkin hakemaan koneelta ko. tuotetta. Ensin oli kyllä katse vähän sellainen, että mietin jo puhuneeni täysin pehmeitä... pakko oli lisätä, että "en tiedä virallista nimeä varmaksi" (tai jotain sinne päin), mutta löysihän kone sitten 56 kpl taikasieniä. Ei vaan pojillakaan ollut tietoa, mistä osastosta tuollaiset löytyy. Mentiinkin sitten porukalla etsimään siivousosastoa. Matkalla jo naureskeltiin kyseisen tuotteen nimeä ja siivousosastolle päästessä jo tuli totaalirepeäminen, kun oli vaihtoehtoina "tavallinen versio" ja "Deluxe"-vaihtoehto. Ihmeteltiin, että mitäs deluxea siinä toisessa sienessä on :D. Otinpa sitten ihan sen perusversion.

Matkaan tarttui myös litran purkki puolihimmeää valkoista kalustemaalia, pieni tela, pensseli ja puutarhaletkua sekä tinneriä. Weberin tarkkuusseulottua hiekkaa (0,5-1,0 millistä) ei heillä ollut, mutta kuulemma  tuo hiekka tulee kylpytynnyrien takia heille Kiramilta (hiekkaa -> kylpytynnyreihin? What? En tiedä kyllä noista tynnyreistä mitään, mutta hiukan ihmetytti). No, joka tapauksessa jäi hiekat sitten ottamatta, pitää tilata paikallisesta Rautiasta. Samoin liitin vesihanaan letkulle + mahdollinen sulkuventtiili pitää mennä kyselemään paikallisesta alan liikkeestä, kun noitakin on tuhatta eri sorttia. Ja bitumipaperi taustapaperiksi unohtui, sitäkin pitää hommata.

Tänään ehdin sitten kunnolla kokeilla viimeiset epätoivoiset yritykset poistaa akvaarion laseista tahrat. Jo heti alkuun tuli olo, että olen nähnyt unta tahrojen himmenemisestä viime kerralla. Näyttivät nyt tasan yhtä tummilta kuin alunperinkin. Ja aloitin viimeiset yritykset suoraan tujulla tavaralla: tinnerillä. Ei sitten lähtenyt edes sillä!! Kävi niin kuin asetonin kanssa: häviää ensin täysin näkyvistä, mutta kun pinta kuivuu, niin tahra on siinä täsmälleen samanlaisena kuin sanoen "ähäkutti!". Taikasienestä ei myöskään mitään hyötyä (vähän arvasinkin näin, mutta onpahan nyt liuottimia ja siivousvälineitä, joita hyödyntää muissa hommissa!).

Kokeilin sitten vielä viimeksi jotenkin toiminutta yhdistelmää, säämiskää ja hiustenkuivaajaa + Handya. Ja sun pah. Totesin, että tahrat ovat sitkeämpiä kuin minä (ja minä sentään olen aika kova puupää!). Päätin, että nyt saa olla, opetellaan sitten vaan elämään tahrojen kanssa... teetetään sitten se uusi samankokoinen allas tilalle, kun voitetaan lotossa. Siihen asti mennään tahraisella altaalla. Ja jos joku vierailija joskus kommentoi noista tahroista jotain, niin totean sitten, että "ole hyvä, siitä vaan putsaamaan!" ;). 

Mieskin sai osansa minun pahasta tuulestani ja olin jo alkamassa maalaamaan jalustan päätylevyä, että saisin jotain aikaiseksi. No, mies muistutti, ettei meillä ole vielä sitä tartuntamaalia (pitäisi hakea appiukolta). Joten vielä piti malttaa mielensä, päätylevy irrotettiin kyllä jo valmiiksi. Alla muutama kuva jalustasta (oli pakko koittaa vähän rajata taustalla olevia romuja pois, meilläkö autotalli muka täynnä rojua??)



Tavoiteena olisi jatkaa projektia heti alkuviikolla. Viikonloput on jo eletty ainakin vähäksi aikaa, kun toinen rakas harrastukseni, (hirven)metsästys alkaa. Mutta etuna akvaariotouhuille on, että passiin kävellessä voi tehdä hyviä kanto- tms. löytöjä. Joskin ehkä voin saada pitkiä katseita... :-P

Ja arvatkaa vaan, oliko pakko ottaa hiukan punaviiniä lasiin... musiikkia myös päälle ja blogissa avautuminen. Ah, hiukan sentään helpottaa :-).