Tulipa vietettyä melko rankka synttäripäivä eilen. Ja sitä tuli kuviteltua, että ehdittäisiin elokuviinkin vielä illalla...
Hommat alkoi heti aamupalan jälkeen kymmenen jäljestä. Poika oli onneksi mummolassa, joten työrauha oli taattu. Aloitin kalojen pyydystämisen hohtomiljoonakalapoikasten metsästämisellä ja niitä taisi altaasta löytyäkin sellaset 8-10 kpl. Sen jälkeen kivet, kannot ja kasvit pois ja ei kun kalastamaan... partamonni oli helppo, kun se ei päättänyt irrottaa kannosta edes ilmaan nostettuna :-). Tosin siinä vaiheessa tiputtautui kun kanto oli saavin päällä, mutta aina kätevämpää. Olen selkeästi myös kehittynyt tässä hommassa, jopa tetrat sain suhteellisen inhimillisessä ajassa pyydystettyä :-P. Ensimmäinen tetrojen kiinniottaminen tuosta altaasta (aurinkotetroja, jotka lähtivät uuteen kotiin) oli suoraan sanottuna täyttä helvettiä. Tällä kertaa en menettänyt hermojani kertaakaan, ihme kyllä. Myöhemmin kyllä ne sulakkeet sitten jo paloikin... Altaan tyhjennys meni siis ihan hyvin, asukkaat laitoin isoon saaviin toisen sisäsuodattimen ja lämppärin kera. Ja ei kun siirtämään vanhat rojut nurkasta pois ja uutta tilalle... minulle kyllä sanottiin, että en saisi kanniskella tässä "tilassani" (6. kuulla raskaana) mitään, mutta mitä enemmän minun suuntaani tulee paapomista asian suhteen, sitä enemmän hiillyn. Totesin, että enköhän pysty muutaman metrin sitä allasta kantamaan, kun olen paljon enemmänkin riehunut ensimmäistä lasta odottaessani ;).
Ei sitten muuta kuin ajamaan hiekkaa sisään. Lasten leikkivälineet on käteviä, nytkin työskentelin pojan hiekkalapiolla. Pestynä oli tosiaan odottamassa Kauniston Soran 0,2-1 mm puhallushiekkaa (josta se hienoin aines tosiaan seuloitui pois pesussa), määrä vähän pelotti että riittääkö. Mutta oikeastaan sitä oli ihan sopivasti, kun vielä vanhasta altaasta otettiin n. ämpärillinen hiekkaa & kierteisiä. Enempää en halunnut sieltä vanhaa tavaraa ottaa, koska olin vanhan karkeamman hiekan päälle lisännyt toista hiekkaa ja tuo alempi kerros oli hieman mennyt tukkoonkin.
Tässä muutama kuva altaan vaihdoksesta ja täytöstä:
Allas tyhjä elämästä. Lipaston laatikostot viety olohuoneeseen odottamaan tyhjentämistä.
Allas sivusta.
Vaikeaa sisustaa, kun ei näe mitään!
Sillä aikaa kun minä olin tyhjentänyt vanhaa allasta, mies oli mm. laitellut ulkosuodattimen imu- ja suihkuputkia paikalleen. Yksinään tämä homma olisi jatkunut ties mihin asti... suurin työ oli kuitenkin tuo altaan sisustaminen. Minulla kun on paha taipumus perfektionismiin ja yleensä käy vielä niin, että kun saan lopulta kannot ja kivet aseteltua hyvin, niin tuleekin ajatus iskeä johonkin anubiasta, jaavansammalta tms. kasvamaan. Sitten kun menee repimään sen kannon ylös sieltä siksi aikaa, että saat kasvin kantoon kiinni, niin eipä sitä saakaan enää samanlaisesti paikalleen! Näin kävi nytkin ja siinä vaiheessa alkoi keittämään. Ei meinannut saada tavaraa enää altaaseen milään muotoa järkevästi. Tässä vaiheessa alkoi myös alaselkä oireilla, yleinen väsymys painaa päälle ja nälkäkin oli. Ei muuta kuin syömään... tyylikkäästi paikalliselle Heselle ;). Pääasia oli kuitenkin, että sai pikku breikin ja sapuskaa turvasta alas. Minulla kun verensokerit laskee tarpeeksi, niin alkaa kiukuttaa jo ihan pelkästään siitä syystä.
Muljailu jatkui ruokailun jälkeen. Lopulta törkkäsin kannot ja kivet pohjaan ja aloin kasveja laittamaan ehkä n. 6-7 aikaan illalla. Niissäkin oli oma tahimisensa, mutta asettelusta tuli sentään jollain lailla siedettävä. Tosin eilen siirsin jo paria puskaa eri paikkaan, että saas nähdä. Hieman karu allas tietysti vielä on, mutta yllättävän hyvin sain sinne törkättyä kasvia vanhasta ja oh:n isosta altaasta. Tiikerivallisneriat siirsin pojan 54-litraiseen ja tilalle tuli jättiläisvallua (on kyllä omasta mielestäni ihan ehdoton pitkässä/isohkossa altaassa). 530-litraisesta otin myös mm. ison tiikerilumpeen taimen (pisimmät lehdet taisi huikennella siellä 60-70 cm:ssä, nitä kyllä katkoin), vaikkakin 175:ssa oli jo kasvamassa punainenkin lumme.
Kun allas lopulta tuli valmiiksi, aloin jo olemaan lähestulkoon nääntynyt. Ei kerinnyt ihan elokuviin ei... kalat sain suht nopeasti altaaseen, vaikka partamonnin pyydystäminen pyöreän saavin seinästä neliskulmaisella haavilla ei olekaan ihan helppoa ;). Ja nyt siis tuolla altaassa uiskentelee:
- partamonni (josta tuli Timo-kala pojan nimeämänä)
- n. 15 hohtomillisnaarasta (näiden kohtalosta en oikein tiedä, että jäävätkö tuonne vai mitä tapahtuu)
- n. 15 kääpiösuppusuuta
- 3 kääpiöakaraa, yksi ukko ja kaksi akkaa
- 10 kultapäämonnista
Ei mitään ryysistä siis... vanhassa altaasa oli myös robertsin- ja kardinaalitetroja, jotka onneksi pääsivät uuteen kotiin.
Tässä nyt sitten kuvia altaasta:
Koko allas
Vasenta päätyä.
Oikean laidan kivi-/kantokasaa.
Tekniikasta olen unohtanut kertoa vallan. Altaan mukana tuli sisäsuodattimeksi Eheim 2248 ja ulkosuodattimeksi Eheim Professionel 3 2080. Silmät kirjaimellisesti pyöristyi, kun näin tuon jälkimmäisen. En olisi uskonut, että ulkosuodatin voisi olla noin iso! Kuvittelin tuota 530-litraiseen hankkimaani JBL:ää (CristalProfi 1500) isoksi :-P. Ja tuo ulkopönttö on kyllä jo melkein naurettavankin iso, kun kalasto tulee koostumaan pienistä tai suht pienistä lajeista. Eipä kyllä tarvitse siivota ainakaan vuoteen. Mutta kuten on jo tullut aiemmissa teksteissä kerrottuakin, minä ja Eheim ei oikein tulla toimeen... nytkin Proffasta yksi letkuista oli sen verran venahtanut ja kovettunut, että se irtosi jo ennen koneen käynnistämistä. Huolimatta siitä, että oli Eheimin omalla "hienolla" muovisella pikakiinnityksellä kiinnitettynä. Koska ei ollut itsellä jemmassa tuota letkua, mies laittoi tilalle kunnon klemmarit/letkunkiristimet (ja leikkasi muutaman sentin letkun päästä pois). Tuolla pärjätään nyt alkuun, mutta ainakin tuo yksi letku pitäisi uusia, sillä etenkin se on kovin lyhyt ja siitä syystä suodatin on nyt niin perällä kaapissa kuin mahdollista.
Ja se käynnistäminen... en ole tainnut vielä yhtään ainutta Eheimin masiinaa käynnistää ja/tai ottaa käyttöön niin, että olisin täysin tyytyväinen. Näin meni tälläkin kertaa. Letkukuvioiden lisäksi suodatin on päättänyt pitää melkoista hurinaa. Koska lauantaina meni muutenkin kovin myöhäiseksi, ei ko. asian kanssa alettu silloin tappelemaan. Eilen mies sitten avasi suodattimen kahteen kertaan, tarkisti mm. roottorin ja akselin ja laittoi takaisin paikoilleen. Myös massoja vaihdeltiin/korjailtiin/vähennettiin koreista makaroneja yms. Jonkin verran ääni on tullut siedettävämmäksi mutta aika kovaa ääntä pitää edelleen. Roottorin pohjassa kyllä näkyi pientä kulumista, joten saatan joutua tilaamaan sellaisen uuden tilalle. Meinasin vaan repiä pelihousuni, kun katsoin hintaa nettikaupasta. 43 euroa + akseli ja holkit päälle 10 euroa! Ja siihen sitten tietysti vielä postikulut... ihan törkeä hinta yhdestä osasta! Joskin ko. suodattimellakin on uutena arvoa (ovh 399 euroa), mutta siitä huolimatta. Taas pistää raivon partaalle koko merkki. JBL:n ulkosuodattimen kanssa ei ole ollut mitään valittamista tähän asti ja on hiljainen kuin mikä. Tosin siihen nyt ei ole tarvinnut varaosiakaan vielä hommata, mutta noin muuten käyttökokemukset on erittäin hyviä. Jos altaan mukana ei olisi tuota suodatinta tullut, niin varmasti olisin tilannut uuden JBL:n. Ja niin saattaa tapahtua siinäkin tapauksessa, että roottorin uusimisesta huolimatta Eheim jatkaa hurinaansa. Ei tuo ääni varmaankaan kaikkien korvaan ota, mutta meitä häiritsee. Joten... saas nähdä, miten tässä käy. Pysyy ainakin suomalainen verkkokauppa pystyssä, kun tilaan heiltä kahden päivän välein tavaraa ;). Se vaan, että jääkö kaloihin yhtään rahaa, on eri asia. Tosin mulle luvattiin synttärilahjaksi jotain kivaa tonne purkkiin... :)
Koko projektiin meni aikaa kaiken kaikkiaan 12 tuntia. 10 aikaan illalla laitettiin viimeiset tavarat lipaston laatikoista altaiden jalustojen kaappiin tai muuhun jemmaan. Tässä vaiheessa en sitten enää päässyt kunnolla liikkumaankaan, kun alaselkä oli todella pahasti kipeytynyt kumartelusta. Aloitimme kotisohvalla katsomaan elokuvaa, mutta kesken jäi kun väsymys (jostain syystä) yllätti. Pienen sohvalla oleilun jälkeen siirtyminen hammaspesun kautta sänkyyn oli yhtä tuskaa. Selkä huusi hoosiannaa joka askeleella. Eipä ole vielä noin kipeä ollutkaan koskaan.Onneksi yö on hieman korjannut tilannetta, mutta voin kertoa että mitään ylimääräistä kumartelujumppaa tai kanniskelua en ajatellut pariin päivään harrastaa!
P.S. Eilen lähti altaasta sitten myös 3D-tausta (joka on vielä kuvissa). Lauantaina meni noin 5 minuuttia kalojen siirron jälkeen, kun ensimmäiset löysivät tiensä taustan taakse. Taustaa ei oltu siis kiinnitetty silikonilla tai millään, joten reunoissa oli pieni rako, kylläkin verkkoa edessä estämässä pääsyä taakse mutta se ei sitten näköjään riittänyt noille sinteille... ja eilen illalla altaan vähistä asukeista ehkä n. 40-50 % oli jo taustan takana. Tultiin siihen tulokseen, että tuskin saadaan tilkittyä reunoja siten, ettei sinne taakse pääsisi yksikään kala. Ja vaikka kalat pääsisivät sieltä itse poiskin (kuten ainakin osa tuntui tekevän), niin pitemmän päälle olisi todella raivostuttavaa, kun iso osa altaan asukkaista olisi taustan takana eikä edessä. Joten... pienellä kiukuttelulla (minä siis murisin kuin pieni apina kun ei pitänyt mitään muuta tehdä illalla kuin katsoa telkkaria!) alettiin irrottamaan keskitukia ja tyhjentämään allasta puoliksi vedestä (tukien irrottamisen takia). Nyt harmittaa, kun tuo tausta oli ihan näyttävä ja olisi ollut vähän erilainen tausta kuin muissa altaissa. Mutta toisaalta tuli kaloille nyt lisää pinta-alaa ja kannot erottuvat mustasta bitumipaperista paremmin. Eli sisustus oikeastaan näyttää paremmalta tuon mustan taustan kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti