Olen näköjään alkamassa laiskistua kirjoittamisen suhteen, kun ei ole tullut vähään aikaan tarinoitua mitään. Tosin, eipä ole niin kauheasti ollut kirjoitettavaakaan.
Eilen oli aika myräkkä, kotoamme lähti sähköt lopullisesti aamulla klo 9.20. Kaksi tuntia pidin suodattimia akvaarioissa, sen jälkeen aloin niitä nyppimään irti, tuskissani kun ei saanutkaan vaan laiskotella. Olin nimittäin perjantaina juuri pitänyt aika siivoustalkoot 530-litraisen suodatinten kanssa. Toisaalta totesin niitä suodattimia availlessani, että turhaanpa niitä sen enempää pesen. Hiukan huuhtelin ja laitoin sitten vaahtomuovipatruunat ämpärin pohjalle tilkkaan vettä. Myös timanttivauvalan suodatin oli lähes puhdas. 175-litraisen suodattimet sitten olivatkin täynnä jaskaa. Ja sitten kun sähköt palasivat iltapäivällä kolmen aikaan takaisin, niin arvatkaapa kuka idiootti unohti sukkahousun (tai oikeastaan peruukkisukan) timanttivauvalan suodattimesta? Onneksi ei ehtinyt olemaan käynnissä kuin 10 minuuttia, mutta silti pelkästin kuollakseni, että nyt on puolet poikasista suodattimessa. Onneksi ei ollut ainutkaan mennyt sinne, vaikka olivat pörränneet ihan suodattimen vieressä. Säikähdyksellä selvittiin.
Ja kivasti kävi myös aatonaattona 2252:n kanssa, kun pesin ison altaan suodattimia -.-. Olen ilmeisesti hirveän kovakourainen... kun lyötiin masiina takaisin altaaseen, niin eipä se lähtenytkään käyntiin. Ajattelin, että nyt ei ole tullut taas laitettua sitä roottoria oikein paikoilleen. Mutta kun mies avasi sen, niin tulikin toteamus, että akseli on poikki! Olin varovasti pessyt ko. osastoa hammasharjan kanssa, mutta en näköjään tarpeeksi varovasti... Arvatkaapa, nyppäisikö hermosta ja iskikö paniikki kun joulu tulossa ja akvaarion suodatinasiat taas ihan sekaisin. No, onneksi keksin että kokeillaanpa sen virkaheiton 2215:n akselia tuohon. Mikä onni ja autuus, se sopi 2252:een ja ei kun masiina taas käyntiin! Mutta sen sanon, että nyt alkaa kyllä hermot loppumaan eheimien kanssa. Onpa tosi hyvin kestävät akselit noissa! Ja sitten kun tuo 2252 puhaltaa aivan liikaa vettä, altaassa on taas kauhea myräkkä. Rihmakalaparat, sopisivat paremmin tuonne pienempään altaaseeni, siellä on aika rauhallinen virtaus.
Olenkin tässä nyt arponut, mitä ihmettä teen suodatusasioiden kanssa. Rahat on muutenkin kohta mennyt tekniikkaan, mutta nykyiselläkään kalustolla ei oikein tulla hyvin toimeen... harkitsemani JBL:n ulkosuodatinkin kun taitaa puhaltaa aika reippaasti. Tietysti pakkoko sitä suurinta suodatinta on ostaa... mietin että jos myisi tuon 2252:en pois ja jättäisi vaan raa'asti Fluvalin roskankerääjäksi eli ainoaksi sisäsuodattimeksi ja hommaisi sitten sen toisen ulkosuodattimen (toivon mukaan jonkun muun kuin Eheimin) Eccon kaveriksi. Harmittaa toisaalta että myisin tuon 2252:en eteenpäin tappiolla, kun on sen muuten juuri saanut viriteltyä kuntoon suihkuputkineen kaikkineen, mutta kun kerran puhaltaa liikaa, niin puhaltaa liikaa. 175-litraisessa on nyt Aquaball (180 vai mikä olikaan) lisämoduulilla ja uusi Biopower 200. Kummassakaan ei ole suihkuputkea ja virtaus on mielestäni mukavan "rento". Vesi liikkuu muttei kuitenkaan tuhatta ja sataa.
Muiden altaiden tilanteista sen verran tähän samaan, että 175-litraisesta muutti punatimantti kaverilleni taistelemaan marmoriravun kanssa ruokapaloista ja muut timantit siirsin tuonne isoon pyttyyn. Aika pian alkoi uroilla pullistelu toisilleen, mitään jahtausmeininkiä ei kyllä onneksi ole. Tosin se vanha naaras kyllä saa edelleen kyytiä kummaltakin äijältä... pitääpä varmaan tuo äitiahven pyydystää tällä viikolla tuolta pikkualtaasta ja siirtää takaisin isoon, katsotaan millaisia tilanteita sitten syntyy. Eiköhän vauvat ala jo pärjäämään, ovat hienosti kasvaneet ehkä n. 7-8 mm pitkiksi ja muutenkin isommiksi. Ja artemiankin kasvatus on sujunut hienosti, vaikka olin ihan varma alkuunsa etten saa yhtään mitään kuoriutumaan. Mutta kyllä niin vaan alkoi liikkuvia öttiäisiä löytymään muovipullosta.
Samalla tähän voisi pistää tuosta pähkäilystäni 175-litraisen kalaston kanssa. Monniset ovat nyt näyttäneet hyvältä, ei ole näkynyt hinkkailujakaan yhtään ja kaikki on sinänsä ok. Alan siis suunnittelemaan, mitä muuta tuonne altaaseen pistäisi kun näyttää lähinnä viidakolta tällä hetkellä, kun robertsit ja monniset hyökkää aina akvaarion takaosiin piiloon kun edes vilkaisee akvaarioon päin. Rasittavaa, kun ovat niin säikkyjä. No, eilenhän kyllä sitten hain tuonne 15 kardinaalitetraa, näyttävät muuten tosi hyvältä tuolla! Otin myös samalla pari omppua (eli omenakotiloa), katsotaan jos pysyisivät hengissä vaikka vesi onkin pehmeää. Olen kierteisillekin (joita nyt muuten löysin lopulta hengissäkin, vaikka olin varma että kaikki ovat kuolleet, jes) heittänyt tuonne pienen palan lomaruokaa kalkinsaannin turvaamiseksi.
Ja kalastosta. Niitä perhoskirjoahveniahan olen hinkunut siitä asti, kun olen tuon 175-litraisen pistänyt pystyyn, mutta kun toisaalta mietin, että tuleeko sitten pohjaosastolle ruuhkaa ja saavatko monniset kyytiä (vaikka sen verran on kasvia ja kantoa että luulisin yhteiselonkin onnistuvan). Ja yläosassa akvaariota olisi kuitenkin tyhjää tilaa vaikka kuinka ja rihmakaloille sopivan rauhallinen pintavirtaus... ja olen miettinyt myös maalaismiljoonakalojen (=pehmeään veteen tottuneita) ottamista, vaikka tästä varmasti ollaan montaa mieltä, onko sellaisia. Selasin eilenkin tohkeissani raamattua eli Akvaariokalat-kirjaa ja se viirikirjokalakin (Iriathenina werneri) kyllä kiehtoisi, ei kyllä ole kai helpoimmasta päästä... mutta näytäisi löytyvän Uuden Akvaarionkin listoilta... aijai. Hintakaan ei olisi kuin 4,90 euroa. Pitää nyt tässä pohtia samalla kun seuraa, että allas on tosiaan muuten kunnossa tautien osalta. Jos mitään hälyttävää ei näy, niin tammikuussa voisi, jos rahatilanne yhtään antaa periksi, hankkia tuonne jotain uutta.
Ja anteeksi, ei ole vieläkään niitä kuvia. Ei vaan mielenkiinto riitä kuvaamaan tuolla surkealla pokkarilla. Nyt voisi kyllä ehkä olla kiikarissa käytetty järjestelmäkamerasetti, mutta katsotaan nyt... kamerakuume joka tapauksessa on nyt aika paha.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti