Taitaapa olla aika kauan siitä, kun olen jaksanut blogiini kirjoitella. Eipä oikeastaan ole ollut järkevää aihetta ja toisaalta koko akvaarioharrastus on elänyt lamakautta tähän asti. Syitä on ollut monia, suurimpana ehkä ongelmat tuossa 375-litraisessa (Juwelissa). Nyt ainakin toistaiseksi näyttää paremmalta, ei enää tee niin suuresti mieli heittää lasilootia ikkunasta pihalle.
Kerrottakoon tähän nyt alkuun taustaksi, mitä asukkeja tuolta Juwelista tällä hetkellä löytyy:
- partamonni (jonka hankintaa olen tässä alkanut katumaan, syy siihen selviää kyllä myöhemmin)
- n. 20 rengasbarbia (Puntius rhomboocellatus)
- noin 15 kääpiösuppusuuta (Nannostomus marginatus)
- 10 kpl kultapäämonnisia (Corydoras gossei)
- neljä nokkamonnia (joista yksi luullakseni naaras, loput koiraita)
- kolme hohtomiljoonakalanaarasta
- kääpiöakarahaaremi, kaksi akkaa ja yksi ukko (Nannacara anomala)
Selvitystä hieman sekasopalle: Pojan 54-litraista asutti mm. joukko hohtomiljoonakaloja. Jossain vaiheessa totesin, että on parasta erottaa akat ja ukot toisistaan (lisääntymiskyky jotain aivan järjetöntä) ja siirsin akat tuonne Juweliin. Olivat siellä pitkän aikaa, kunnes sain toimeksi pyydystää ne sieltä (sekä pojan purkista ukot) ja viedä eläinliikkeeseen. Oikeastaan nuo akat ovat edelleen altaassa ihan vaan laiskuuttani. Pyydystin sieltä naaraita varmaankin 60-70 ja silloinkin tuli kiire jo ehtiä eläinkauppaan ennen sulkemisaikaa. Huomasin nuo kolme jäljelle jäänyttä myöhemmin ja totesin, että olkoot siellä. Oppivat nimittäin väistämään haavia melkoisen vikkelään, ei huvittanut alkaa onkimaan kolmea sinttiä lähes neljäsataalitraisesta altaasta. Olisi tarvinnut repiä kaikki kasvit ym. ylös ja tässä on ollut kuitenkin melkoisesti ohjelmaa elämässä muutenkin (lokakuussa 2012 perheeseemme syntyi tyttölapsonen, joka on ihan hyvin työllistänyt äitiä ;)).
Kääpiösuppusuut ovat jäänne vanhasta parvesta. Auki on vielä hankinko niitä lisää vai en. Kaikki riippuu nyt vähän siitä, miltä allas näyttää uusien kalojen tulon jälkeen. Karanteenialtaassa on tällä hetkellä polskimassa 15 kongonkuultomonnia (Pareutropius debauwi) ja 7 kpl helomonnisia (Corydoras duplicareus). Näitä tarttui mukaani pk-seudun akvaarioliikekierrokselta. Oikeastaan lähdin sillä ajatuksella reissuun, että saisin mukaani ainakin pikkulasimonneja, mutta koska ne ovat melko stressiherkkiä, päädyin kongonkuultoihin, joita sattui eräässä liikkeessä silloin olemaan. Nigeriankuultomonnejahan joskus pohdinkin lasimonnien sijaan ja kongonkuultohan on hyvin samantapainen laji, joten eipä niin kovin ihmeellinen ”heräteostos”. Helomonniset taas… ne olivat kuin jalokiviä altaassa. Kaloilla oli aika hurja hinta, mutta ovat mielestäni kauneimpia monnisia mitä on, en kerta kaikkiaan voinut vastustaa. Monniset saavat kavereita lisää heti, kun niitä jossain on ja rahatilanne niin sallii.
Tässäpä oli hieman taustaa, mitä 375-litraiselle kuuluu tällä hetkellä. 530-litraiseen ei ole juuri tullut muutoksia, lähinnä sisustus myllätty uusiksi. Myös Juwel on sisustettu uudelleen, mutta se joutuu vielä uudelleen käsittelyyn.
Ja sitten vielä: suurin motivoija tämän blogin uudelleen avaamiseen on nokkamonnien innostus lisääntymiseen. On ollut erittäin mielenkiintoista seurattavaa. Siitä lisää varsinaisessa aihetta käsittelevässä blogitekstissäni…
P.S. Tämä sivusto on jotenkin kaoottinen nyt, saa nähdä saanko tähän jotain tolkkua vai töksähtääkö siistimishanke Bloggerin tarjoamiin ominaisuuksiin ja vaihtoehtoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti