Nokkamonnit - hauskannäköisiä levänsyöjiä

Ostaessani nokkamonneja, en olisi kuvitellut niiden itselläni lisääntyvän. Akvaarioliikkeessä kyllä yritettiin syynätä molempia sukupuolia mukaan, mutta eipä ollut ajatuksissa silloin nokkamonnien kasvattaminen. Nyt on.

En oikein tarkalleen muista, milloin monnini hankin, mutta viime syksynä joskus. Olin hakenut levänsyöjää 375:een (partamonnihan nyt ei tee muuta kuin makailee kannonkolossa ja möyryää puolet hiekoista uuteen uskoon) ja minulle eräs kokenut harrastaja ehdotti näitä ”nokkiksia”. Olin toki näitä kaloja ihaillut aiemminkin muiden harrastajien kuvia katsellessa, mielestäni hauskan näköisiä otuksia.

Kaupoissahan myydään nokkamonnit yleensä juovanokkamonneina (Farlowella vittata), mutta ilmeisesti ainakaan kaikki kauppojen nokkikset eivät ole tätä lajia, joten en nyt itse aio käyttää tätä nimitystä kaloistani, minulle ne ovat vaan ”nokkiksia” tai ”tikkukaloja”. Ja yksi omistakin nokkamonneista näyttää väritykseltään ehkä hiukan erilaiselta kuin muut, joten tiedä sitten… Joka tapauksessa näistä on tullut koko perheen (ja usein myös vieraiden) suosikkeja. On suorastaan koomisen näköistä, kun nokkis yrittää parkkeerata ruokatabletin päälle pohjalla, välillä peruutellaan hyppimällä (koska ovat jäykkiä kuin tikut) jne. Tässä pari kuvaa, edelleenkään ei parasta laatua mutta sentään jotain:

Akvaarioiden elämän seuraaminen oli minulla jonkin aikaa täysin nollissa ja tietysti tässä perhekaaoksessa ei muutenkaan aina ehdi tarkkailemaan, mitä tankeissa tapahtuu. Nokkikset tuntuivat kotiutuvan altaaseen ihan hyvin, enkä sen kummemmin jaksanut edes katsella, onko ”tikuissa” molempia sukupuolia. Noh, muutama viikko sitten tuli huomattua että taitaapa olla.

Altaassani oli juuri ollut Furanol 2 -lääkitys (lievän alkavan eväruton takia, ja lääkityksen aikana paljastui myös, että kalojen jatkuva hankailu esineisiin olikin ko. bakteerin aiheuttamaa, eikä loisten kuten olin kuvitellut) ja tein reipasta vedenvaihtoa. Allasta täytettäessäni mies huomasi kutua ulkosuodattimen suihkuputken päällä. Minähän en ollut jaksanut niin paljoa havainnoida… harmitti isolla H:lla, kun huomasin kudun vasta siinä vaiheessa. Oli tietysti joutunut olemaan kuivilla jonkin aikaa. Mätimunien koosta ja yhtenäisestä rykelmästä saattoi heti päätellä "syylliset". Nämä suihkuputken päällä olevat munat olivat suorastaan jumbo-luokkaa kirjoahventen (lehtikalat, akarat, timanttikirjoahvenet) vastaaviin verrattuna. Kultapäämonnisetkin kutevat silloin tällöin ja akarat lähes aina, mutta oli sanomattakin selvää, etteivät niistä kummatkaan olleet tällä kertaa olleet asialla.

Annoin kudun olla ja sitten jonkin ajan kuluttua vedenvaihdosta bongasinkin nokkamonnin kudun päältä. Tuli yllätyksenä, että nokkamonni vahtii kutua. Pari yötä myöhemmin kutu oli hävinnyt ja ajattelin sen kuoriutuneen (poikasia ei tosin näkynyt missään). Näin jälkeenpäin olen kuitenkin todennut, että kutu on joutunut yhden altaassa asuvan tuholaisen uhriksi…

Itse kutuasiaa kirjoittelen seuraavaan tekstiini. Asiaa tuntuu pitkästä aikaa riittävän!