No niin, enpä ole pitkään aikaan kirjoitellut tännekään. Mutta eipä ole mitään sen ihmeempiä tapahtunutkaan, ennen kuin nyt. Tuli hankittua uusia asukkaita 530-litraiseen. Ajattelin kaiken menevän normaaliin tapaan, mutta aika yllätyksiä näiden kanssa sitten lopulta on jo nyt tullut vastaan.
Kaikki lähti vähän ainakin omalta osaltani liikkeelle, kun tutkin Akvaariokalat-kirjaa ja hain uutta kivaa monnislajia isoon altaaseeni. Yritin lähteä liikkeelle lämmönsietokyvystä ja isosta koosta (suunnitelmissa kun oli ottaa niitä käärmekaloja) ja löysinkin kultapäämonnisen, Corydoras gossein. Näitä sitten kuuluttelin Aqua-Webissä sekä kyselin Akvaariokeskukselta Helsingistä ja seurasin myös Akvaariolinnan tukkulistaa (Ruotsinlista). Ei mitään missään, Akvaariokeskuksen mukaan ei ole tuotu puoleen vuoteen Suomeen. A-W:ssä keskustelu kuitenkin virisi hiukan eteenpäin, kun heitin lähinnä puolivitsillä että voisiko noita löytää Saksasta. Ajattelin, että jos sieltä saisi jollain konstilla kaloja tänne Suomen mantereelle, mikäli sieltä lajia löytyy.
Kaikki lähti vähän ainakin omalta osaltani liikkeelle, kun tutkin Akvaariokalat-kirjaa ja hain uutta kivaa monnislajia isoon altaaseeni. Yritin lähteä liikkeelle lämmönsietokyvystä ja isosta koosta (suunnitelmissa kun oli ottaa niitä käärmekaloja) ja löysinkin kultapäämonnisen, Corydoras gossein. Näitä sitten kuuluttelin Aqua-Webissä sekä kyselin Akvaariokeskukselta Helsingistä ja seurasin myös Akvaariolinnan tukkulistaa (Ruotsinlista). Ei mitään missään, Akvaariokeskuksen mukaan ei ole tuotu puoleen vuoteen Suomeen. A-W:ssä keskustelu kuitenkin virisi hiukan eteenpäin, kun heitin lähinnä puolivitsillä että voisiko noita löytää Saksasta. Ajattelin, että jos sieltä saisi jollain konstilla kaloja tänne Suomen mantereelle, mikäli sieltä lajia löytyy.
No sitten syntyikin sopivalla hetkellä eräs rekisteröimätön yhdistys, Corydoradinae Finland ja huimalla 5 euron jäsenmaksulla liityin jäseneksi (mainostan tässä samalla, että liittykää ihmeessä jäseneksi jos yhtään monniset kiinnostaa ;)). Tätä kautta sitten järjesteltiin kimppatilausta Saksasta, valitettavasti sielläkään ei ollut kaipaamaani gosseita listoilla :(. Kyselin sitten monnisia paremmin tuntevilta, että mitä voisin ottaa lämpimään veteen. Sain listan muutamasta lajista ja kaunomonninen, C. pulcher, alkoi kovasti kiinnostamaan. Mutta kun tuli hinta tietoon, niin oli valitettavasti jätettävä tämä laji väliin, sen verran kova oli hinta. Kyselin sitten jälleen ehdotuksia itselleni sopivasta lajista ja Corydoras sp. CW45 tuntui kiinnostavalta. Hintakin tuntui jokseenkin vielä järkevältä, vaikka tämänkin lajin kappalehinnalla olis saanut peruskuparimonnisia tai muita yleisimpiä lajeja n. 2,5 kpl. Näitä lähti tilaukseen sitten 13 kpl. Piti alkuun ottaa 15 mutta ei persus enää kestänyt noita kahta viimeistä, ja toisaalta 10 olisi ollut liian vähän (etenkin kun laskin sen varaan, että muutama yksilö tipahtaa matkalla tai matkan jälkeen). Parempikin aika kalatilaukselle olisi voinut olla, tammikuussa kun laskuja riittää. Ja kun sitten piti vielä laittaa karanteeniallasta hankintaan, niin kukkaro keveni mukavasti. Karanteenauksen otin uudelleen käyttöön, kun ei ihan uskalla tuon hintaisia/harvinaisempia kaloja tuosta vaan kipata altaaseensa.
Kalat haettiin Rymättylästä/Poikosta viime viikon perjantaina ehtoolla. Siinäpä meni ilta sujuvasti, ensin haettiin kalat (myös parin muun harrastajan omieni lisäksi) ja sitten Maskusta akvaario, 120-litrainen valaisinkannella, kaapistolla, lämppärillä ja minimaalisella suodattimella (en ollut osannut kuvitella vanhaa Fluval 2:sta ihan noin pieneksi :)). Ei kun lennossa sitten kotona allasta pystyyn ja kalat sinne. Kotoa lähdettiin reissulle noin viiden aikaan iltapäivällä ja nukkumaan päästiin puoli yhdeltä. Pitkä oli ehtoo, mutta erittäin antoista. Ja kaikki monniset vielä hengissä!
Seuraavana päivänä jo taisin hehkutella palstalla, että "mullapa onkin CW45:ia". Jollain lailla mulla oli kuitenkin aina välillä mielessä sellainen ajatus, että "kai sain oikeita kaloja kun näistä harvinaisemmista ei aina tiedä, mitä lopulta saa käteensä", mutta arvelin kuitenkin saaneeni oikeita monnisia. Paitsi että intuitioni osui lopulta oikeaan. Palstalla vinkattiin, että eivät nyt näytä ihan neljävitosilta (tässä keskustelua: http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=14&t=196760&start=30). Heräsin sitten itsekin asiaan, että eipä neljävitosella ole tuollasia pisteitä ja kuonokin on noilla monnisilla pidempi. Muun muassa. Sitten vaan selvittämään, mikä laji on kyseessä.
Kiitos MHS:n selvitystyön, saatiin monnisasiantuntija Ian Fullerilta kommenttia, että mikä laji olisi kyseessä. C. ephippifer menee kuulemma lähimmäksi (nearer guess). Ei kuitenkaan voinut sanoa varmaksi, että olisi tämä laji juuri kyseessä. Siksipä käytän nyt kaloistani käsitettä Corydoras sp. cf. ephippifer, jossa cf. tarkoittaa, ettei "varmuudella pysty/osaa/halua sanoa tarkkaa lajia, mutta ulkonäön puolesta voi verrata tuohon lajiin". Puhtaasti samannäköistä kalaa en ole netistä löytänyt. Tiedä sitten, onko tuolla lajilla vain paljon värivariaatiota vai olisiko tosiaan uusi laji kyseessä. Ehkä asia selviää aikanaa. Mutta tähän väliin nyt kuvia:
Tämän kuvan laitoin sen takia, että näkee tuota pyrstöä, joka on varsin mielenkiintoinen. Huom. Vertaa myös ylemmän kuvan keskellä olevaan monniseen. (Laiska kuvankäsittelijä kun olen (omien kuvieni suhteen), niin en jaksanut näitä kuvia alkaa säätämään, ovat hiukan liian punertavia/sinisiä sävyiltään, mutta kyllä niistä nyt suunnilleen näkee mitä pitääkin.)
No, kun jota kuinkin nyt tiedetään, mikä laji on kyseessä niin seuraava ihmettelyn aihe tuli eteen edellisiltana. Karanteeniallas on makuuhuoneessamme ja kun olin todella väsynyt, menin jo yhdeksän jäljestä nukkumaan. Valot olin sammuttanut hetkeä aikaisemmin akvaariosta ja täysi pimeys tietysti laskeutui huoneeseen, kun yritin alkaa koisimaan. Uni kuitenkin karisi hetken päästä silmistä perusteellisesti, kun alkoi kuulumaan kova napsutus. Nostin päätäni tyynystä ja mietin, että mikä hitto nyt hajoaa. Naksutus sinänsä on tuttu ääni, kun harlekiininuoliaisetkin sellaista harrastaa, mutta edes meidän talossamme ei ole ihan niin ohuet seinät, että niiden naksutus kuuluisi makuuhuoneeseen asti väliseinän läpi (vaikka esim. telkkarin äänet kyllä kuuluu kuin ei seinää olisi lainkaan, mutta akvaario on vastakkaisella seinällä eikä tällä makuuhuoneen vastaisella). Hetken päästä ääni hiljeni. Ja sitten alkoi taas uudestaan, hiukan hiljemmalla volyymilla. Sitten taas hiljeni, ja alkoi uudelleen. Olin silloin satavarma, että kyllä ne monniset pitää ääntä, vaikken ole ikinä kuullut, että ne voisivat jonkinlaista mekkalaa pitää. Aamulla kaikki tuntui epätodelliselta, etenkin kun ei ihan tarkkaan enää muistanut miltä se ääni kuulosti, muuta kuin että eräänlaista napsunaa se oli. Kirjoittelin asiasta CF:n facebook-ryhmän seinälle ja MHS:lle sähköpostilla ja kun MHS hiukan epäili tulkintaani äänen aiheuttajan suhteen, aloin itsekin jo epäilemään itseäni. Mutta kun muistelin iltaa, vakuutuin uudelleen, vaikka tietynlainen epäilys kalvoi mieltäni. Oli pakko tehdä pikagoogletus etten saisi hullun leimaa otsaani. Löysinkin sitten tällaisen jutun: "C. paleatus has been known to produce sound; it does this by abduction of its pectoral fins. This is used by males during courtship and intrapersonal communication, and by both sexes and juveniles when distressed", lähteenä tämä artikkeli: http://en.wikipedia.org/wiki/Corydoras_paleatus. Enempää asiasta en ole ehtinyt tietoa kaivelemaan, mutta sen aion kyllä tehdä.
Joten, vaikka eri laji on kyseessä, niin helpotti kummasti oloa kun tietää että edes jokin monninen tosiaan voi aiheuttaa ääntä. Ja kun nuo monniset ovat tuntuneet aktivoituvan uimaan enemmän pitkin laseja/akvaariota nimenomaan iltaisin. Ja eilen sama tapahtui uudelleen. Jossain määrin ainakin. N. 15-20 minuuttia täyden pimeyden tultua (arvio, en katsonut kelloa) kuului erittäin kova napsahdus parisen kertaa. Kysyin mieheltä, joka tuli hetkeä myöhemmin nukkumaan, että "säkö siellä jotain ihmeellistä teit". Kun tällä kertaa ääni kuulosti siltä, että olis voinut tulla muualtakin kuin akvaariosta (tällä kertaa oli parempi eli oikea korva tyynyssä, joten tämäkin saattoi vaikuttaa asiaan), mutta mies totesi, ettei todellakaan aiheuttanut sellaista ääntä ja sanoi vielä perään, että "päässäs sulla napsuu" :-P.
Olen nyt koittanut asiaa kriittisesti miettiä ja pohtia, olisiko tuo ääni tulla jostain muualta. Mutta ikinä mulla ei ole napsunut ainutkaan lämmitin, suodatin, valaisin tai mikään akvaariotekniikkaan liittyvä ainakaan. Ja jos kyseessä olisi ollut joku elektronisen laitteen häiriö tai vastaava, niin olisin kai sen kuullut muulloinkin kuin valojen sammuttua! Eilenkin tuli toljotettua telkkaria makuuhuoneessa, eikä kuulunut mitään mistään. Olen erityisen itsekriittinen tällaisessa asiassa, josta kukaan ei tunnu kuulleen juttuakaan ja mun on aika vaikea uskoa, että omalle kohdalleni osuisi jotain näin harvinaislaatuista. Mutta muutakaan selitystä en keksi. Ja toisaalta kyseinen laji (jota ei ole edes 100 %:n varmuudella tunnistettu) ei ole mitenkään hyvin tunnettu, jos kohta juuri ollenkaan. Eli pakko tämä asia on nyt todeksi uskottava, pitäkööt sitten muut hulluna jos tahtovat. Mun monniseni todellakin naksahtelevat :). Tai ainakin niin tekivät, jatkosta en tiedä.
Kalat ovat olleet mulla vasta alle viikon ja ovat osoittautuneet todella mielenkiintoiseksi haasteeksi/tapaukseksi! Joskus käy tuuri hullullakin. Olisiko tuo 13 kpl mulle onnen- eikä epäonnennumero?
LISÄYS: Erittäin mielenkiintoinen tutkimus monnisten ääntelystä, löysin tänään googlettaessa. Tukee omia äänihavaintojani: http://www.biolbull.org/content/197/2/241.full.pdf
Olen nyt koittanut asiaa kriittisesti miettiä ja pohtia, olisiko tuo ääni tulla jostain muualta. Mutta ikinä mulla ei ole napsunut ainutkaan lämmitin, suodatin, valaisin tai mikään akvaariotekniikkaan liittyvä ainakaan. Ja jos kyseessä olisi ollut joku elektronisen laitteen häiriö tai vastaava, niin olisin kai sen kuullut muulloinkin kuin valojen sammuttua! Eilenkin tuli toljotettua telkkaria makuuhuoneessa, eikä kuulunut mitään mistään. Olen erityisen itsekriittinen tällaisessa asiassa, josta kukaan ei tunnu kuulleen juttuakaan ja mun on aika vaikea uskoa, että omalle kohdalleni osuisi jotain näin harvinaislaatuista. Mutta muutakaan selitystä en keksi. Ja toisaalta kyseinen laji (jota ei ole edes 100 %:n varmuudella tunnistettu) ei ole mitenkään hyvin tunnettu, jos kohta juuri ollenkaan. Eli pakko tämä asia on nyt todeksi uskottava, pitäkööt sitten muut hulluna jos tahtovat. Mun monniseni todellakin naksahtelevat :). Tai ainakin niin tekivät, jatkosta en tiedä.
Kalat ovat olleet mulla vasta alle viikon ja ovat osoittautuneet todella mielenkiintoiseksi haasteeksi/tapaukseksi! Joskus käy tuuri hullullakin. Olisiko tuo 13 kpl mulle onnen- eikä epäonnennumero?
LISÄYS: Erittäin mielenkiintoinen tutkimus monnisten ääntelystä, löysin tänään googlettaessa. Tukee omia äänihavaintojani: http://www.biolbull.org/content/197/2/241.full.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti