On se vaan niin, että pessimisti ei pety. Heti kun minä luovun pessimistisyydestäni ja vaihdan sen optimismiin, niin johan tulee kolaus sillekin uskolle. Minä kun niin ajattelin, että kyllä tuollaiset tahrat akvaarion laseista nyt jollain lähtee, vähintään asetonilla nyt ainakin.
Ja hevon kukkua! Mitä ihmeen tavaraa altaan reunoihin on roiskittu ja noin paljon, eikä se edes lähde MILLÄÄN? Puolen tunnin hinkkauksen jälkeen on ehkä saanut 2 milliä puhtaaksi/vaaleammaksi. Tänään haettiin rautakaupasta Handy-skraba, eikä juurikaan ollut apua. Se töhnä (mitä sitten lopultakaan on, onko silikonia vai jotain muuta) on niin tiiviisti lasin pinnassa, ettei sitä tunne minkäänlaisena kohoumana sormeen. Silti aine on jotenkin rasvamaisen oloista, mutta kun ei lähde, niin ei lähde! Tulipa nyt akvaario sitten muuten kyllä putsattua kertaalleen...
Nyt ei auta kuin toivoa, että tahrat eivät näy kovin pahasti altaan ollessa täytettynä. Muuten kun tykkään tuosta niin pahuksen paljon. Meikäläisen tuurilla vaan käy näin. Ilmankos tykkään Aku Ankoista niin paljon, kun voin niin hyvin samaistua Akuun. :-P
Ja EILISESTÄ asti päässä on soinut Kummelin Apinaa koijataa, apinaa pumpataan... miksiköhän? Pakko oli kyllä hiukan repeillä, kun katsoin videon Youtubesta. Kas tässä: Kummeli - Apinaa Koijataan
Nyt menen saunaan höyryämään. Kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti